torstai 13. elokuuta 2015

Aloitus on aina vaikeinta

Se on totta. Mietit viikolla, että ensi maanantaina otan itsestäni niskasta kiinni ja aloitan dietin sekä kuntoilemaan. Huomenna siivoan vessan, koska nyt juuri on jotain paljon tärkeämpää tekemistä. Tämä blogi on ollut se ikuisuusprojekti omalla kohdallani ja en varmasti olisi saanut tätä aikaiseksi ilman työkavereiden kannustusta. No tässä se nyt on. Oma ikuisuusprojektini. 

 Olen 27-vuotias toimistotäti, joka puurtaa perus kahdeksasta neljään arkea viitenä päivänä viikossa. Ajauduin tähän tilanteeseen hieman vahingossa, mutta en sano että tämä olisi huono ratkaisu. Ensimmäistä kertaa elämässäni illat sekä viikonloput ovat aivan omaa aikaani, joilla voin tehdä mitä haluan. Tällaista luksusta en ole ennen elämässäni kokenut ja kun soppaan heitetään vielä täyspitkät lomat niin mikäs tässä on ollessa. En elä työtä varten vaan teen töitä elääkseni. Rakastan hyvää ruokaa, matkustelua sekä viiniä ja olenkin sen verran onnellisessa tilanteessa ollut viime vuodet, että olen saanut jakaa näitä tärkeitä sekä ikimuistoisia hetkiä rakkaiden ystävieni kanssa. Heidän kanssaan on menty yhdessä tuulta päin ja niin itketty kuin naurettu yhdessä.

Elämän pieniä onnellisuuden hetkiä. Toukokuinen brunssi Torontossa.

No niin. Päästäänpä asiaan. Miksi blogi? Ennen oli helpompaa kun kaikki kuvat olivat kuvateksteineen perhealbumeissa joista niitä oli mukavaa ja yksinkertaista näyttää tutuille sekä kertoa tarinoita kommelluksista kuvien takana. Puhelimeni on täynnä kuvia, mutta mitä teen niillä? Kehitän kuvakirjoiksi? No ehkä sitten joskus eläkkeellä (ja samaan aikaan olen myös kesäkunnossa). Nyt tämä blogi saa olla keinonani koota ajatuksia niin menneestä kuin tulevasta. Niin ja mikäs blogi tämä on? No tämä on tarina matkustamisesta, asioista jotka tekevät onnelliseksi ja kaikesta muusta. Ja voisin jopa lyödä muutaman bahtin vetoa, että tänä syksynä puhaltavat muutoksen tuulet tämän toimistotädin elämään..


Skål uudelle alulle ja kohti ääntä! Pitääks tässä kertoa outfit faktat? Mekko: Ralph Lauren Kengät: Pura Lopez/Zio. Paikka: Hotel Marmara Pera/Istanbul (tästä lisää jatkossa)





3 kommenttia: